Määräaikaisista ja osa-aikaisista työsuhteista

SEFEn työsuhdeneuvonnan lakimiehiltä kysytään paljon myös määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin liittyvistä asioista. Tässä esimerkkejä usein esillä olevista tilanteista.

Olen tehnyt hoitovapaasijaisuudesta määräaikaisen työsopimuksen ja haluaisin tietää sen päättymiseen liittyvistä seikoista.

Määräaikainen työsopimus päättyy, kun määräaika on päättynyt tai sovittu tehtävä suoritettu. Määräaikaista sopimusta ei pääsääntöisesti tarvitse irtisanoa eikä lähtökohtaisesti mitään irtisanomisaikaa ole. Jos määräaikaisen työsuhteen pituutta ei ole määrätty kalenteriajan mukaan ja työsuhteen päättyminen riippuu sellaisesta seikasta, joka on työnantajan mutta ei työntekijän tiedossa, on työnantajan hyvissä ajoin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä.

Määräaikaista työsopimusta ei siis pääsääntöisesti voi irtisanoa. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään kesken työsuhteen, jos irtisanomisoikeudesta on nimenomaan sovittu. Mikäli työnantaja irtisanoo määräaikaisen työsopimuksen, on työnantajalla oltava irtisanomisperuste. Työsopimuksen osapuolet voivat myös yhteisesti sopia määräaikaisen työsopimuksen päättämisestä siitä huolimatta, että irtisanomisoikeudesta ei ole ennalta sovittu.

Toisen poikkeuksen irtisanomisen suhteen muodostaa yli viiden vuoden ajaksi tehty määräaikainen työsopimus, joka on irtisanottavissa, kun viisi vuotta on kulunut sopimuksen tekemisestä. Määräaikainen työsopimus voidaan lisäksi päättää ennenaikaisesti purkamalla työsuhde työsopimuslain edellyttämin perustein.

Olen ollut puoli vuotta määräaikaisessa työsuhteessa, joka päättyy marraskuun lopulla. Tuolta ajalta minulle kertyy 12 lomapäivää. Voiko työnantaja velvoittaa minut pitämään kertyneet lomapäivät työsuhteeni aikana? Entä olisiko minulla oikeus halutessani pitää kertyneet lomapäivät työsuhteen aikana? Olenko oikeutettu saamaan pitämättömistä lomapäivistä jonkin korvauksen?

Työnantaja voi työntekijää kuultuaan yksipuolisesti määrätä vuosiloman ajankohdan lomakauden puitteissa. Koska kertyneet 12 lomapäivää ovat seuraavan vuoden kesälomapäiviä, ei työnantaja voi määrätä näitä lomapäiviä pidettäväksi ennen seuraavaa kesälomakautta. Työntekijällä ei myöskään ole oikeutta saada lomapäiviä pidetyksi työsuhteensa aikana marraskuun loppuun mennessä, koska työnantaja olisi velvollinen antamaan kyseiset lomapäivät vasta seuraavan kesälomakauden aikana.

Vaikka työnantajalla ei siis ole oikeutta yksipuolisesti määrätä lomapäiviä pidettäväksi työsuhteen aikana marraskuun loppuun mennessä eikä työntekijälläkään ole oikeutta saada lomapäiviä pidetyksi, voivat työantaja ja työntekijä kuitenkin sopimalla poiketa lomakausista. Näin ollen siinä tapauksessa, jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä olisi oikeus pitää ansaitsemansa lomapäivät, voivat työnantaja ja työntekijä sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pitämättä jääneen vuosiloman sijasta lomakorvaus. Lomakorvauksella tässä yhteydessä tarkoitetaan siis lomapalkan sijasta maksettavaa korvausta, joka maksetaan niiden ansaittujen vuosilomapäivien osalta, joita ei voida pitää varsinaisena lomana.

Työnantaja on maksanut loppupalkkani myöhässä. Onko työnantaja viiveen johdosta velvollinen suorittamaan minulle loppupalkan lisäksi jotain muuta?

Työsuhteen päättyessä kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on maksettava työsuhteen viimeisenä päivänä, jollei toisin ole sovittu. Jos työnantajan maksusuoritus viivästyy, on työntekijällä oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästyskoron lisäksi palkkaa odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Jos työntekijän saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotusajan palkkaan vain, mikäli hän huomauttaa viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomautuksen jälkeen on työnantajalla kolme arkipäivää aikaa maksaa puuttuvat saatavat. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun kolmen arkipäivän maksuajan kuluttua.

Olen osa-aikainen työntekijä, työsopimuksessani työajaksi on sovittu 15 tuntia viikossa. En ole erikseen ilmoittanut olevani kiinnostunut mahdollisesta lisätyöstä, joten voiko työnantaja sen vuoksi jättää tarjoamatta minulle mahdollisesti ilmaantuvaa lisätyötä?

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajan tarjoamaan osa-aikaisille työntekijöilleen työtä, jos hän tarvitsee lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville sopiviin työtehtäviin. Tämän velvollisuuden täyttämiseksi työnantaja on myös velvollinen antamaan osa-aikatyöntekijöille sellaisen koulutuksen, joka voidaan työntekijän soveltuvuus huomioon ottaen kohtuudella järjestää.

Osa-aikaiset työntekijät ohittavat työntarjoamisjärjestyksessä työnantajan taloudellisin, tuotannollisin tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvien syiden taikka yrityssaneerausperusteiden nojalla irtisanomat työntekijät, jotka kuuluvat työnantajan takaisinottovelvollisuuden piiriin, ellei valtakunnallisella työehtosopimuksella ole sovittu takaisinottovelvollisuuden ensisijaisuudesta suhteessa lisätyön tarjoamisvelvollisuuteen.  Lomautettujen työntekijöiden oikeus työhön on kuitenkin ensisijainen suhteessa osa-aikatyöntekijöiden oikeuteen saada lisätyötä.

Lain mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota osa-aikatyötä siitä riippumatta, ovatko työntekijät ennalta ilmoittaneet halukkuutensa lisätyöhön ja lisätyötä on tarjottava kaikille niille osa-aikatyöntekijöille, jotka ovat sopivia vapaana oleviin tehtäviin. Jos työsopimus on kuitenkin tehty työntekijän aloitteen ja toiveiden mukaisesti osa-aikaiseksi tai työntekijä on muutoin saattanut työnantajan tietoon, että hän ei ole kiinnostunut työajan lisäämisestä, ei työnantajalla ole lisätyön tarjoamisvelvollisuutta hänen kohdallaan. Huomattava on kuitenkin se, että työntekijä ei ole sidottu kyseiseen olotilaan kauemmin kuin hän haluaa, sillä työntekijä voi milloin tahansa ilmoittaa työnantajalle, että hän on halukas vastaanottamaan lisätyötä. Tämän jälkeen työnantajan on tarjottava hänelle lisätyötä aina kun sitä ilmaantuu.

Lisäksi työsopimuslaki edellyttää, että työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä.