Vältä sudenkuopat työsopimusta allekirjoittaessasi

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö liiton asiantuntijalla. Tässä on joitain esimerkkejä asioista, joista on hyvä olla tietoinen ja joihin on syytä kiinnittää huomiota työsopimusta tehdessä. Lisäksi työsopimusta tehtäessä tulee ottaa huomioon työehtosopimuksen määräykset, mikäli työsuhteessa tulee noudatettavaksi sellainen.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Myös hiljaisesti syntyvät työsopimukset ovat päteviä (tällaisia sopimuksia syntyy lähinnä tilanteissa, joissa määräaikainen työsopimus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa). Suositeltavaa on, että työsopimus tehdään aina kirjallisesti ja että kirjallinen työsopimus sisältää kaikki sovitut ehdot. Kirjallinen työsopimus on hyvä selkeytensä ja ennen kaikkea todistettavuutensa vuoksi. Työsopimus on syytä laatia ennen työnteon aloittamista ja työpaikkaa vaihdettaessa ennen vanhan työsopimuksen irtisanomista.

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on aina sallittu

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on työsopimusten päätyyppi ja sellaiseksi työsopimuksen voi aina tehdä. Mikäli työsopimusta ei ole selvästi sovittu määräaikaiseksi, pidetään sitä toistaiseksi voimassa olevana. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään yleensä irtisanomalla.

Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa

Työsopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä määräaikaiseksi, jos määräaikaisuudelle on olemassa perusteltu syy. Työsopimus voidaan myös aina tehdä määräaikaiseksi työntekijän aloitteesta. Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa. Määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään kesken työsuhteen, jos irtisanomisoikeudesta on nimenomaan sovittu. Yli viiden vuoden ajaksi tehty määräaikainen työsopimus on myös irtisanottavissa, kun viisi vuotta on kulunut sopimuksen tekemisestä. Muutoin määräaikaista työsopimusta ei voida pääsääntöisesti lainkaan irtisanoa. Tämän vuoksi onkin aina syytä tarkkaan harkita, tulisiko irtisanomismahdollisuudesta sopia, kun tehdään määräaikaista työsopimusta.

Asiat, jotka on käytävä ilmi työsopimuksesta tai kirjallisesta selvityksestä työnteon keskeisistä ehdoista

Jos työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, on työnantajan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Seuraavien asioiden on käytävä ilmi kirjallisesta selvityksestä työnteon keskeisistä ehdoista. Vastaavasti työsopimuksen pitää sisältää vähintään samat asiat.

• työsopimuksen osapuolet
• työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
• koeaika, jos siitä on sovittu
• työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• työhön sovellettava työehtosopimus
• palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
• säännöllinen työaika
• vuosiloman määräytyminen
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

Lisäksi työsopimuksessa olisi hyvä olla maininta seuraavista asioista

• lomaraha/ lomaltapaluuraha (lomaraha/lomaltapaluuraha ei perustu vuosilomalakiin ja kaikilla ei siis ole oikeutta lomarahaan/lomaltapaluurahaan ellei asiasta ole erikseen sovittu)
• sairausajan palkka
• yrityksen järjestämä koulutus
• palkkakehitys
• mahdolliset luontoisedut
• matkakustannusten sekä muiden kustannusten korvaukset
• palkanmaksu perhevapaiden (esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaa sekä tilapäinen hoitovapaa) ajalta

Työsopimusta tehdessä ei ole pakko sopia koeajasta

Koeaika voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa olevaan että määräaikaiseen työsopimukseen. Erityisesti on syytä todeta, että työsopimusta tehdessä ei ole pakko sopia koeajasta. Koeajan pituus on sopimusasia. Koeaika saa kuitenkin olla enintään neljän kuukauden mittainen. Poikkeuksellisesti koeaika voidaan kuitenkin sopia kuuden kuukauden pituiseksi, mikäli työnantaja järjestää työntekijälle työsuhteen alussa vähintään neljän kuukauden mittaisen yhtäjaksoisen erityisen työhön liittyvän koulutusjakson. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

Ylitöiden tekemisestä ja niiden korvaamatta jättämisestä ei voida sopia työsopimuksella

Lähes kaikki ylemmät toimihenkilötkin kuuluvat työaikalain soveltamisalan piiriin ja heillä on siis oikeus muun muassa ylityökorvauksiin. Ylityön tekemiseen työntekijä ei voi antaa suostumustaan työsopimuksessa, vaan ylityön teettäminen edellyttää lähtökohtaisesti työntekijän antamaa suostumusta kutakin kertaa varten erikseen. Lisätyötäkin voidaan pääsääntöisesti teettää vain työntekijän suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa lisätyön tekemiseen työsopimuksessa.

Matka-aika ei lähtökohtaisesti ole työaikaa

Matka-aikaa ei lueta työaikalain mukaan työaikaan, ellei tätä samalla pidetä työsuorituksena. Jos siis matkustetaan säännöllisen työajan ulkopuolella, ei sitä korvata työaikalain perusteella. Matka-ajasta maksetaan korvauksia eri alojen työehtosopimusten tai työpaikkakohtaisten sopimusten perusteella. Ellei matka-aika tule korvattavaksi näiden perusteella, tulisi matka-ajan korvaamisesta sopia työsopimuksella.

Kilpailukielto- ja salassapitosopimusta ei kannata tehdä ilman harkintaa

Työsopimusta tehdessä ei ole pakko sopia kilpailukieltoehdosta tai salassapitoehdosta. Kilpailukieltosopimus on työntekijälle aina jossain määrin haitallinen ja tämän vuoksi kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa. Jos kilpailukieltosopimuksen tekeminen on kuitenkin välttämätöntä, on sen rajoitukset määriteltävä mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Myös salassapitosopimuksesta työntekijälle saattaa olla haittaa. Tämän vuoksi salassapitosopimuksesta ei kannata tehdä rajoitusten ja keston osalta liian laajaa. Tällaisessa sopimuksessa tulee aina yksityiskohtaisesti määritellä, mitkä asiat on pidettävä salassa ja kuinka kauan.

Vältä väljästi muotoiltuja työsopimusehtoja

Mitä väljemmin työsopimuksessa on määritelty työsuhteen ehtoja (kuten esimerkiksi työtehtävät ja työntekopaikka), sitä suurempi mahdollisuus työnantajalla on työnjohto-oikeutensa puitteissa määrätä näistä. Näin ollen työsopimusehdoista sovittaessa kannattaa välttää väljiä sanamuotoiluja.